Valikoiva nautiskelija

Minulla on ollut sisustustyyli muutoksessa uudessa kodissamme. Tai oikeastaan olen ihastunut liian moneen tyyliin voidakseni sekoittaa ne kaikki näiden seinien sisällä. Aikaisemmin olen luottanut aika moderniin mustavalkoiseen sisustukseen. Se on ollut helppoa, sillä olen voinut liikutella eri huonekaluja ja esineitä huoneiden välillä ilman että tyyli on kärsinyt. Nyt kuitenkin kaipaisin pehmeyttä musta-valkoisuuteen, ja olen ihastunut harmaan, beigen ja puun eri sävyihin. Lisäksi eri materiaalit, kuosit ja kuviot kiehtovat myös. En varsinaisesti pidä vanhasta, mutta haluaisin sekoitella uusvanhaa ja modernia. Tässä kohtaa sisustaminen käykin vaikeaksi, sillä kaikki ei istu niin hyvin ja helposti yhteen kuin aikaisemman mustavalkoisen kanssa. Onneksi löysin Tikkurilan sivuilta Tyylitestin, joka vahvisti epäilyni tyylin muutoksesta (kotiäidin huveja ;)). Testin mukaan modernista pelkistäjästä on hyvää vauhtia tulossa valikoiva nautiskelija.  En vain ollut tiennytkään, että aito puu ja kivi maksavat triplasti enemmän kuin kohtuuhintaiset designhuonekalut.

Jostain se on vain aloitettava, vaikka marmorisesta leikkuulaudasta ❤.

Mikosta sisustaminen sen sijaan tuntuu olevan helppoa. Ensin hankitaan tarpeeksi iso telkkari, ja sen jälkeen siihen matchaavat kaiuttimet, vahvistin, basso...ja mukava sohva. Muulla ei sitten olekaan niin kiirettä. Meidän kotona minulla on siis vapaat kädet, mitä tulee sisustamiseen. Mama l❤ves!

❤

Väsynyt mama

Tänään on ihan loppuunajettu olo. Oikeastaan kaikki meistä väsähti heti aamupalan jälkeen. Max meni päiväunille jo yhdeksältä. Samalla kun hän nukkui vaunuissa, kärrytelimme Silkin kanssa maitokauppaan. Nyt molemmat lapset nukkuvat ja tekisi mieli mennä päiväunille itsekin. Lasten nukkuessa on kuitenkin ainoat hetket saada aikaiseksi jotakin, joten laitoin pyykkikoneen pyörimään ja keitin oikein vahvat kahvit. Seuraavaksi aion poimia legot lattialta. Välillä jätän ne lattialle lojumaan leikkien välissä, mutta aloittaminen on aina hauskempaa puhtaalta lattialta. Silkki on yleensä innokas kerääjä, mutta tänään häntäkään ei huvittanut. Jotkut päivät on väsähtäneitä, ja parasta silloin on vain todeta että olkoon niin ❤.

Lauantai-iltana meillä myös makoili sängyllä kaksi iloista ja väsynyttä juhlijaa ❤. Oli niin kivat synttäribileet Silkin ystävän luona!

❤

Meillä asuu apina!

Minulla on ollut mielikuva millaisen pikkutytön sängyn haluan Silkille laittaa kun hän kasvaa ulos pinnasängystään. Ja se päivä tuli nyt...aikaisemmin kuin luulinkaan. Ilman minkäänlaista varoitusta meidän pieni apina putosi pinnasängystään pari yötä sitten. Käsittämätöntä, sillä sängyn laita on Silkkiä kaulaan. Ajattelin että laidan yli kiipeäminen olisi ollut kertaluontoinen kokeilu, mutta seuraavana yönä saimme rakkaan apinamme kiinni itseteosta. Silkki yksinkertaisesti venyttää toisen jalkansa pinnasängyn reunalle, ja ponnistaa siitä yli. Onneksi joku suojelusenkeli näiden pienten olkapäällä istuu, sillä yhtään mustelmaa pikkuinen ei saanut. Ihmeellisen elastisia nämä pienet ovat ❤.

Täällä on siis muokattu Stokken Sleepi uuteen uskoon. Poistimme Sleepin alta pyörät ja irrotimme osan laitaa, jotta Silkki pääsee turvallisesti kiipeämään itse sänkyyn ja pois sängystä. Ilmeisesti muutos oli odotettu, sillä niin iloinen vastaanotto muokatulla sängyllä oli. Silkki pyöri ja nauroi siinä onnellisena.

Pikku apulainen ❤.

Pikku-taapero nukkui tyytyväisenä aamukuuteen, ja sen jälkeen kuului "ätää" meidän sängyn vierestä. Mama puolestaan ei nukkunut hyvin, sillä jännitin niin paljon osaako Silkki yöllä kiivetä pois sängystä ja tulla meidän makuuhuoneeseen. Hih, matkaa on ehkä puolitoista metriä, mutta silti ❤.

Reunapehmusteen jätin tahallani vielä sänkyyn, sillä ajattelin että se hidastaa mahdolliselta putoamiselta. Tällä versiolla mennään niin kauan, kuin Max tarvitsee Sleepin käyttöönsä. Tällä hetkellä Max nukkuu omassa Sleepi Minissä. Sen jälkeen Silkki saa toivottavasti ihailemani pikku-prinsessan sängyn.

Toivotaan, että tänä iltana meillä mennään ajoissa nukkumaan ja nukutaan hyvin. Olen varannut sohva-aikaa, sillä tänään alkaa kaksi huippusarjaa; Elastinen feat & Hjallis, jotka molemmat haluan nähdä ❤.

Mahtavaa perjantaita!

❤

Lisää lastenvaatteita!

Siis hyvät hyssykät miten ihanaa pitää vaatekutsut kotona. Saada ihana Shopping Advisor suoraan omaan olohuoneeseen kokonaisen kevät/kesä malliston kera. Miten helppoa ja kätevää se on aikataulullisesti. Etenkin näin lasten kanssa kotona ollessa. Tykkään myös hypistellä materiaaleja ja nähdä koot luonnossa, joten kotishoppailu toimii minulle paremmin kuin suoraan netistä tilaaminen. Miksei tällaisia kutsuja pidetä aikuisille ❤. Tuntuu että jokin radikaali raja on mennyt rikki, ja olen ihan tipahtanut kelkasta mitä kuuluisi olla päällä tänä keväänä tai kesänä, vaikka suuri muodin ja vaatteiden ystävä olenkin.

Tässä elämäntilanteessa käytän kaupoissa kulutetut minuutit mielelläni johonkin muuhun. Heh, ja nimenomaan minuutit sillä kahden lapsen kanssa shoppailu (joista toinen ei halua istua kärryissä) on minuuttipeliä. No mutta, ainakin Silkin vaatteiden osalta olen pelissä mukana, ja odottelen nyt POMPdeLUX´n pakettia kotiin ❤.

PS. Tällä kertaa olin hyvin järkevä ostoissani, eikä viimehetken repsahduksia tullut ;).

❤

Kevättä kupissa!

Oi, mikä aikaansaava ja mukava tunne. Juhlapyhät menevät aina ihan liian nopeaan, ja usein minusta tuntuu siltä, että juuri kun olen saanut koristeet esille ne pitääkin riisua. Tänä vuonna olen kuitenkin hyvin valmistautunut pääsiäiseen. Rairuohon laitoimme kasvamaan viime perjantaina oikein koko perheen voimin, ja tänään hankin Ikeasta pääsiäis-servetit. Pidän pääsiäisestä, sillä se on selvä kevään merkki!

Siemeniä kupissa, pöydällä, lattialla...ja sukkien mukana iloisesti ympäri taloa.

Silkki ja Max saivat molemmat omat rairuhokupit, jotka koristelemme tipuilla ja pääsiäismunilla heti kun ruoho on kasvanut. 

❤

Silkin kaapilla

Mietin tässä kuinka paljon vaatteita yksi taapero oikeastaan tarvitsee. Silkillä ja Maxilla on yksi normaalikokoinen kaappi jaettuna käytössään. Silkin vaatteet täyttävät kaapista kaksi laatikkoa ja rekin; yhdessä laatikossa on bodyt, paidat, legginsit ja housut, ja toisessa laatikossa sukat sekä yöpuvut. Tangolla roikkuu neuleet, neuletakit sekä mekot. Kauneimmat mekot ovat esillä erillisellä vaatepuulla.

Maxilla on käytössä vasta yksi laatikko ja pieni osa rekkiä. Kodinhoitohuoneessa hänellä on lisäksi kaksi pikkulaatikkoa, jossa toisessa ovat sukat ja toisessa yöpuvut. Yöpukuja molemmilla on yksi viikon jokaiselle päivälle, sillä niitä meillä vaihdetaan tiheään (sotkeutuu usein puurosta, hammastahnasta, marjoista hedelmistä...). Sama juttu bodyjen kanssa. Lisäksi Silkillä on kaksi paria samettihousuja, kaksi paria farkkuja, parit hyvät legginsit ja kolme paria joggereita (niitä "pehmohousuja"). Mekkoja on kolme juhlakäyttöön, sekä muutama siistimpi kerhoihin ja kylästelyyn. Lisäksi muutama neule, paksumpi pusero, neuletakki ja karvaliivi. Karvaliivi on tällä hetkellä Silkin oma suosikkivaate, ja se paritetaan usein pelkän vaipan kanssa. Hmm...

Pieneksi menneet vaatteet siirrän aika nopealla tahdilla kaapin ylähyllylle, niille varattuihin laatikoihin. Tarkoitus oli siirtää ne käyttöön seuraavalle vauvalle, mutta nyt on kiva hankkia vaihteeksi sinisiä vaateparsia Maxille. Joitain vaatteita olen antanut pois, ja työn alla on myös kirppispöydän täydentäminen lastenvaatekirpputorille. En muuten arvannutkaan miten haikeaa on laitella myyntiin kaikkein pienimpiä ja rakkaimpia vaatteita. Vaikeaa ja haikeaa. Mitä ihania muistoja yksi vaatekappale voi tuoda mieleen! Suuren tunnearvon omaavat vaatteet tietysti säilytin ❤. Mutta, koska pienet kasvavat nopeasti ja isompia vaatteita joutuu hankkimaan tiheään, niin päätin tehdä tilaa uusille vaatteille. Hinnoittelu on tosin vaikeaa tunnearvon omaavien vaatteiden kohdalla. Minulla taisi lipsahtaa pari tunnelisällä varustettua kappaletta myyntiin ensimmäisessä erässä.

Silkkiksen puolikas.

Vaatepaljoutta setviessäni totesin, että fiksumpaa olisi suunnitella etukäteen vaateostoja ja panostaa laatuun. Toki alkuun oli ihana ostaa pieniä suloisia vauvan vaatteita, ihan vain siitäkin syystä että se oli uutta ja mukavaa. Osa vaatteista kuitenkin on jäänyt käyttämättä väärän kokoarvion, ja vuodenaikojen vaihtelun vuoksi (nättiä toppahaalaria ei tarvittu juhannuksena, vaikka silloin viileää olikin). No mutta, onneksi on kirpparit ;).

Tätä rekkiä tyhjennetään usein omin pikkukätösin.

❤

Kallis peppu

No niin, nyt se on tehty. Sanoin salikorttini irti 13 vuoden uskollisen jäsenyyden jälkeen. Se oli minulle iso päätös sillä treenatessa on tullut purettua ilot ja surut, ja tehtyä oman elämän suuria päätöksiä. Olen liikkunut säännöllisesti 16 vuotiaasta lähtien. Heh, voisi luulla että näillä vuosilla sitä olisi tiukemmassa kunnossa, mutta rakastan ruokaa ja herkuttelua - joten se siitä. Minulla ei ole mitään suurempaa tavoitetta urheilussa. Lantio sekä rinnanympärys on saanut lisäsenttejä kahden raskauden myötä, ja mainitsinkin että koko 36 on iloisesti taakse jäänyttä elämää. Kokoon 38 olisi sen sijaan kiva mahtua. Sekä saada takapuoli takaisin! Taaperon ja vauvan kanssa arki on luonnostaan aktiivista, joten urheilusta ei sinänsä ole paniikkia. Silloin tällöin olisi kuitenkin mukava ehtiä hikoilla kunnolla, ja tuulettaa pääkoppaa.

Tähän aikaan vuodesta moni aloittaa kesäkuntoon dieetin, ja usein siihen kuuluu tietyistä ruoka-aineista kieltäytyminen. Omalla kohdallani ruoka-aineista kieltäytyminen ei kiinnosta ollenkaan. Jos kiellän jotakin itseltäni, haluan sitä vain entistä enemmän. Enkä oikeastaan muutenkaan usko siihen, että esimerkiksi gluteenin pois jättäminen korjaisi kaikki elimistön ongelmat. Mitä ruokaan yleisesti ottaen tulee, uskon että ruokavaliot ja ruuan määrä on yksilöllistä. Toisen ihmisen elimistö voi käyttää ruoka-aineet tehokkaammin edukseen kuin toisen, jolloin pienempi määrä riittää. Itse syön perus terveellisesti, ja syön todella harvoin eineksiä tai pikaruokaa (en pidä niiden mausta). Syön aika säännöllisesti kolme ateriaa päivässä, joten ruokaövereitä tulee harvoin. Välipalaherkku on banaani, ja totaalinen heikkous pullat ja suklaa. Suklaata syön usein...mutta en ahmi sitä, joten siitä en aio luopua. Pari palaa päivässä pitää mielen virkeänä ;).

Sen sijaan pidän fiiliksestä ja energiasta jonka liikunta tuo, joten liikunnan lisääminen on minun avain kiinteämpään ulkomuotoon. Pienten lasten kanssa omat vapaa-hetket tulee kuitenkin käytettyä usein johonkin muuhun kuin liikuntaan. Salille mennessä ajomatka, auton parkkeeraus ja muu siihen liittyvä venyttää minun 55 minuutin treenitunnista parituntisen. Olenkin siis miettinyt muita keinoja tuoda liikunta takaisin osaksi arkea. Yksi motivaatio-ajatus on se, että siinä missä ennen käytin 70 euroa kuussa salikorttiin (tänä vuonna se olisi ollut yli 80 euroa), voin nyt ostaa samalla rahalla alkajaiksiksi uudet lenkkarit tai kahvakuulan.

Ainakin virallinen kevätaurinko kannustaa ulkoilemaan. Kesä tule jo!

❤