Kaksplus!

Maaliskuun Kaksplussa ilmestyi eilen, juurikin Silkin 6kk päivänä! On aina mukavaa saada käsiinsä uunituore lehti, ja tällä kertaa mamaa jänskätti myös se, mitä Silkistä vilahtaisi lehdessä. Ensimmäisenä katse osui kuvatekstiin ja Silkin nimeen. Isabe, Isabel... ;). Artikkeli on kiva katsaus vauvauintiin, josko se on mielessäsi, niin kannattaa lukaista.

Meidän vauvauinti-puolituntisella on merkitystä koko perheelle, yhdessä ololle ja rennolle nautiskelulle vedessä. Meidän neiti ei ole sukellus-fani, joten meille se ei ole ykkösjuttu. Pidän tärkeänä sitä, että Silkki oppii olemaan vedessä, tuntemaan sen, ja tarvittaessa varomaan sitä.

Oma ajatuskantani poikkeaa hiukan artikkelista, jossa viitataan pukuhuoneen hiljaisuuteen ja kiireeseen saada oma vauva puetuksi, ja toisen ryhmän alta pois. Meidän ryhmän mamat ovat aivan ihania tyyppejä, ja saunassa tulee juteltua enemmän kuin treeni-saleilla. Suomalaisessa kulttuurissa se on mielestäni paljon se ;). Ryhmiä on monta saman illan aikana, mutta kiire on pahin useimmiten oman pään sisällä ❤. Stressi tarttuu vauvaan, joten vaikka hetkellisesti pukuhuoneessa olisikin paljon ihmisiä samaan aikaan niin haitanneeko tuo? Olosuhteethan ovat juuri sellaisia, millaisina itse päätät nähdä ne.

♥

Tapetti tytölle

Lukematon määrä nessupaketteja, ja kolme vessapaperirullaa myöhemmin alkaa vihdoin tuntua siltä, että flunssa on menossa parempaan suuntaan. Ei kyllä ole aikoihin ollut yhtä sitkasta tautia seurana. Kaikki sympatia heille, jotka ovat samaisen kevätlenssun seuraksensa saaneet.

Meillä on nykyisessä kodissamme Cole & Son´n Woods -tapetti eteisessä, ja olen ollut joka päivä tyytyväinen valintaamme. Sopivan simppeliä, mutta silti täynnä yksityiskohtia. Onneksi eksyin jälleen kyseisen merkin osastolle, ja löysin heidän uuden Whimsical -tapettikirjan, joka oli pakko lainata kotiin. Teemana on lapsuuden taianomaiset tarinat. Sopii täydellisesti pikku-Silkille, ja vähän isommallekin tytölle kun hän kasvaa. Silkin huone on 11,4m², ja pohdin pitäisikö tapetoida vain yksi seinä, vai koko huone. Aikaisemmin trendi taisi olla tehosteseinän tekeminen, mutta nyt alan ehkä kallistua koko huoneen puolelle :).

Mutta, tässä tapettirakkautta ensisilmäyksellä:

Butterflies & Dragonflies ❤.

1. Perhoset vaalean harmaalla pohjalla / 2. vaaleanpunaiset perhoset valkoisella.

Luulen että kallistun tuohon ensimmäiseen värivaihtoehtoon, ja tosiaan kaikkien seinien tapetointiin. Silkin huone on kivasti ylempänä maanpinnasta, ja ikkunoista näkyy ovelta katsottuna vain taivasta. Voisi olla aika makean näköinen huone, jossa perhoset lentävät joka seinällä :). Lattiaan tulee tummaa laminaattia, ja näitä pehmentämään, sekä raikastamaan sopisi valkoiset matot ja verhot. Ah, tulee varmasti ihana huone ❤.

Whimsical -kokoelmasta löytyi myös Woods -tapetti vaaleanpunaisella pohjalla.

♥

Vesikirpusta kultakalaksi

Mamaelämän luksusta. Olin tänään tarkalleen 2 tuntia, 20 minuuttia yksin kotona - kahta päivää vaille puoleen vuoteen. Vautsi ❤. Mikko ja Silkki kävi kahdestaan vauvauinnissa, minun flunssa-statuksen ollessa edelleen sama. Isä-papalle ja Silkille ensimmäinen uimareissu kaksistaan oli jännittävä, mutta onnistunut, ja kaikki meni tosi hyvin huolellisella brieffauksella. Pukkarissa muut isukit olivat luulleet, että Silkin uimapuku oli puettu jo kotona päälle. Jep, jep, tyttöjenmallissa on omat haasteensa, ristikko taakse ja röyhelö eteen ;). Silkki siirtyy ensi viikolla vesikirput -ryhmästä, hieman kokeneempien vauvauimarien ryhmään, eli kultakaloihin.

Me ollaan käyty uimassa nyt kolme kuukautta, ja siinä ajassa vesielementti on tullut tutuksi. Silkki keskittyy nyt vettä enemmän muihin vauvoihin, hakee kontaktia heihin, ja kiinnittää huomiota vedessä kelluviin leluihin. Alussa meidän pienen täysi huomio oli itse vedessä ja omissa vanhemmissa. Sukeltamisessa meillä oli pieni notkahdus. Se taisi olla toisen uintikuukauden kohdalla, eikä Silkki mielellään sukeltanut. Pidimme sukelluksissa pienen tauon, ja nykyään Silkki kyllä sukeltaa, mutta ei ole varsinainen sukellus-fani. Hän nauttii enemmän vedessä olemisesta, lauluista ja leikeistä. Muut vauvauimarit ovat tulleet tutuksi ja ryhmässä on tosi kiva henki ❤. Miehet alkavat vain viihtyä liiankin hyvin keskenään saunassa, ja joudumme muiden mamojen kanssa odottelemaan heitä kotiinlähtöä varten ;). Vauvauinti Kultakalat on ollut meille nappivalinta, ja koko perhe on tosiaan viihtynyt hyvin.

Tänään vauvauinnissa oli valokuvaaja mukana ottamassa vedenalaisia kuvia. Kuvaa varten Silkki teki ensimmäisen vapaasukelluksen, jossa vauva sukeltaa itse pienen hetken. Toisin sanoen ote vauvasta irrotetaan hetkeksi. Yksi kuva otetuista kuulemma onnistui, toista kertaa meidän pieni neiti ei halunnut sukeltaa ❤. Päättäväinen tyttö.

Tässä maman luxushetki flunssaisena.

Mitään muuta en sitten jaksanutkaan :).

♥

Fit to home

Lauantain status on edelleen flunssassa, ilman ääntä. Vauvan kanssa flunssan poteminen on hitusen erilaista kuin ilman vauvaa. Siinä missä olisin ennen pötkötellyt päivän sängyssä leffojen ja kirjojen parissa, sekä torkkunut välissä. Vietimme päivän tänään Silkin kanssa lähinnä olohuoneen matolla, lelujen keskellä. Kiinnittelin leluja roikkumaan erinäisiin paikkoihin, kuten sohvapöydän väliin ja tv-tason oviin. Silkki oli tyytyväinen uusista leluista ja itse sain torkkua sillä aikaa kun hän hääräsi niiden parissa. Päiväunien aikaan sain kaivatun teepaussin - taivaallista näin puolikuntoisena ❤.

Silkin iloiset äänet kuitenkin piristivät kotipäivää, samoin kuin väliin jääneiltä vauvakutsuilta saapunut kuvaviesti vauvamasusta ❤. Nyt täytyy vain toivoa, että muut perheenjäsenet säilyvät terveenä. Illan ohjelmassa on lämpimät voileivät à la papa (runsaalla valkosipulilla minulle), jaffaa ja rentoa oleilua sohvalla. Mikko oli päivän Hämeenlinnassa, joten kaivattu käsipari tuli apuun iltapäivästä :). Näin kotona oleillessa huomasin, että kotivaate-varastoni kaipaa kohennusta. Kun olo on kurja, niin pehmoiset kotivaatteet ovat parasta mitä tiedän. Täytyykin tehdä päivitystä sillä puolella.

Sain myös päivitettyä mielessäni Silkin huoneen tapetin. Färg o Form´n pilvitapetti meni vaihtoon, sillä Cole & Son´n tapettikirja vei tämän maman mennessään. Postailen siitä erikseen.

Nuhanenän pelastaja, ihanan pehmoinen Lotus nessu.

Nyt, mukavaa iltaa ja pysykää terveinä.

♥

Flunssa!

Kauhea tunne herätä kaktukseen kurkussa. Tilanteen kruunaa vielä se, ettei saa pihistyä edes vieressä nukkuvalle rakkaalleen, että mää oon kipeä. Aavistelin kyllä jo eilen, että tämä saattaa olla tulossa, mutta kuittasin sen univajeella ja jollain muulla yhtä fiksulla, enkä hiljentänyt tahtia ajoissa. Sen jälkeen kun minun nielurisat leikattiin, olen saanut olla suu kiinni kovalla tuulella. Ikävä kyllä välillä on pakko puhua, ja hengittää suun kautta, mutta hetkessä tunnen kuinka kurkku kylmettyy ja tulehtuu. Ilmeisesti nielurisoilla olisi ollut jotain suojaaviakin ominaisuuksia.

Olin innolla odottanut tänään ystävää kaffeelle, sekä viikonlopun juhlia...njaa, parasta vain hyväksyä tilanne, ja tehdä tästä niin mukavaa kuin mahdollista. Onneksi Silkki on terveenä, ja vietimme rennon aamun aamuhalimalla ja köllötellen :). Eikös vuoden ensimmäinen flunssa ole myös selvä kevään merkki ;).

Hyvää seuraa on myös Cole & Sonin tapettikirja, jonka lainasin Värisilmästä.

♥

Toivepostaus - oma Deko

Olisi kiva kuulla lisää teidän uudesta kodista ja rakennusprojektista. Miksi valitsitte Dekotalon ja miten paljon olette olleet itse projektissa mukana?

Se oli viime tammikuussa, kun totesin Mikolle, että pitäisiköhän meidän alkaa katsomaan suurempaa kotia. Olin 10. viikolla raskaana :). Meidän alkuperäisenä ajatuksena oli löytää jokin kiva, suurempi rivitalonpätkä, taikka paritalon puolikas Espoosta. Uusissa, ja hyvien kulkuyhteyksien päässä olevista rivareista hinnat kuitenkin karkasivat sen verran korkealle, että aloimme tosissamme miettiä rakentamista. Sattumalta löysimme sopivan tontin, ihan kivenheiton päästä nykyistä kotiamme, ja ystävänpäivänä 2014 teimme tonttikaupat.

Mies oli sitä mieltä, että koska vauva oli tulossa, niin järkevintä olisi valita muuttovalmis talopaketti. Oikeastaan meillä ei olisi ollut aikaa (eikä kiinnostusta) alkaa rakentamaan itse, ja muuttovalmiissa aikataulu ja budjetti pitää helpommin. Muuttovalmiissa talopaketeissa on myös takuuasiat kunnossa. Meillä on rinnetontti, joten talotoimituksesta jäi meille itselle perustusten teetättäminen ja maanrakennustyöt. Kantavan tasamaan tontille perustukset kuuluvat useimmiten talotoimitukseen. Lisäksi tiputimme pois terassit, jotka tulemme tekemään talkoovoimin itse.

Kävimme Helmikuussa parissa Dekotalon näytössä, Espoossa ja Klaukkalassa. Molemmissa näyttötaloissa sisätöiden laatu oli erinomainen, ja materiaalit olivat laadukkaita. Dekotalosta löytyi myös tontillemme sopiva talomalli Moderni 133, löytyy täältä. Dekotalon yksi valintaperusteista oli pohjan muokattavuus, ja saimme suunniteltua pohjan siten, että oleskelutilat saatiin tuotua etelään ja makuuhuoneet pohjoiseen. Monella muulla talotoimittajalla tämä ei ole mahdollista. Valintaan vaikutti lisäksi myös Dekotalon laaja kokonaistoimitus, joka on oikeasti muuttovalmis, ja pitää sisällään LVIS (lämpö,vesi,ilma,sähkö) -työt materiaaleineen. Muutostyöt olivat myös Dekotalolla kohtuuhintaisia, kun monella muulla toimittajalla muutostyöt ovat suhteellisen tyyriitä. Dekotalon palvelu, ja asiantunteva henkilökunta vaikutti myös positiivisesti päätökseen.

Deko 133 moderni. Valokatteet päädyssä ovat tehty talopaketin päälle

lisätyönä. Samoin autokatos-varasto.

Talon pohjan suunnittelu, sekä sen sijoittelu tontille oli ensimmäinen talopakettiin liittyvä työvaihe. Samalla päätimme nostaa huonekorkeudeksi 285cm ja tehdä kiviväliseinät, vaikka kyseessä on ulkoisesti puutalo. Vaihdoimme myös katon paneloinnin kipsilevyksi, ja lisäsimme kattoon ledispotteja. Vinkkinä voisin sanoa, että sähkösuunnitelma kannattaa käydä läpi alan ammattilaisen kanssa, jotta mm. pistorasioita ja valoja on tarpeeksi, niitä tarvittavissa paikoissa. Laajensimme myös yhden auton autokatos-varaston, kahdelle autolle sopivaksi. Omaa autoa odotellessa ;).

Matkan varrella olemme jumpanneet talopakettiin kuuluvan keittiötoimittajan, Domus, kanssa keittiön ja kodinhoitohuoneen kalusteet kuntoon. Kaapistot, ja kosteat tilat tiputimme Domuksen paketista pois, ja tulemme teettämään ne erikseen. Materiaalivalinnat ovat myös olleet työn alla, ja tänään on niiden toimitus talolle. Lisäksi päätimme ottaa maalämmön lämmitysmuodoksi. Jo näihin valintoihin olemme saaneet uppoamaan rutkasti aikaa :).

Lisäksi rakennusprojektiin on kuulunut lupien hakeminen, puidenkaato, maarakennustyöt, perustukset, ja lopuksi tulee vielä pihatyöt. Se on aika lailla maksimi mihin olemme valmiita sijoittamaan tällä hetkellä omaa aikaamme. Aloitimme projektin viime keväänä, ja koko projektiin, tontin ostosta, on mennyt nyt yksi vuosi. Uuteen kotiimme pääsemme muuttamaan huhtikuussa. Olen erittäin iloinen, että päätimme säästää itseämme, ja jättää rakentamisen ammattilaisille.

Kuva olohuoneesta keittiöön päin. Väliin tulee saareke linjaamaan keittiötä omaksi tilakseen. Keittiöstä jätimme yläkaapit pois, jotta tila ei huuda nimeä keittiö.

Lisäsimme olohuoneeseen lasipintaa, ja suurensimme ikkunoita. Olohuoneeseen tulee myös kamiina.

Meidän tuleva makuuhuone, johon tulee vaatehuone,

 ja käynti kylpyhuoneeseen.

Vasemmalta tullaan sisään, ja edessä näkyy talon eteläpääty.

Silkki ja isä-pappa ❤.

♥

Laskiaissunnuntai

Meillä oli mukava lauantai. Kävimme kärrylenkillä talolla, ja hörpimme kuumat kaakaot saunapanelien päältä :). Aleharakka kävi myös hamsteroimassa Kodin1´n ystävänpäivä-alennuksesta baby setin Stokken syöttötuoliin. Silkki on aloittanut kiinteiden maistelun, joten baby setille tulee pian käyttöä. Silkin nukahdettua iltaunille, vietimme aikuisten laatuaikaa itse tehdyn pizzan ja leffan parissa. Leffa olisi voinut olla romanttisempi kuin Dallas Buyers Club, joka kertoo HIV´iin sairastuneen teksasilaismiehen kamppailusta byrokratiaa ja aikaa vastaan. Oscareilla palkitut pääosan esittäjä Matthew McConaughey, ja miessivuosan voittanut Jared Leto tekivät kyllä tarinasta niin uskottavan, että melkein tuli paha olo elokuvaa katsellessa...voi johtua kyllä myös liian suuresta jälkkäriannoksesta ;).

Seuraavaksi lähdemme nauttimaan aurinkoisesta säästä, ja toivottavasti laskiaispullista. Mamaa kyllä vähän myös kutkuttaisi käydä nauttimassa ravintolapäivän antimista.

Silkki tutustumassa omaan huoneeseen.

Saunapanelit piti olla valkoiset, mutta peruspanelit (puunväriset) saunassa tällä hetkellä on. Katsotan mitä niille keksitään...

♥

Suloista ystävänpäivää!

Tulipas hehkeä ystävänpäiväsää. Ihana räntäsade, höystettynä kolealla ilmalla...grrr. Tällaisella kelillä lämmittää kuuma kaakao ja marenkisydämet, sekä hyvä seura. Näillä eväillä suuntaamme Silkin kummivanhempien kanssa päivälenkille uudelle talolle. Ei huono, pas mal ❤.

Ihanaa ystistä muruset!

♥

Perfect jeans

Nyt kuulkaas kelpaa pyllistellä. Pikkuisen perässä kyykätessä, olen joutunut välillä tukaliin tilanteisiin matalavyötäröisten housujen kanssa. Tästä tuskastuneena säntäsin piiitkästä aikaa Gina Tricot -myymälään, ja löysin kuin löysinkin rekistä Molly-farkut. Täydellisen väriset, istuvat, ja joustavat farkut vauvan perässä konttailuun! Vyötärö on niin korkea, että sen alle jää sopivasti post-vauvamaha, jos sellaisen omaat ;). Mama so l❤ves!

Farkut on kapealahkeiset, mikä sopii hyvin minun käyttöön, koska kuljen useimmiten saappaissa. Täytyy varmaan päivittää housuvarastoja, sillä kuulemma Roomassa jo lahkeet liehuvat. Mitä italialaiset edellä, sitä muu maailma perässä ;).

Highwaist & superstretch!

Näyttää jopa hoikalta kun kiipistelee ;)!

Kyykistelkäähän kunnialla mamat!

♥

Onnea Isabel

Silkki täyttää tasan kahden viikon päästä puoli vuotta. Härregyyd, että aika on mennyt nopeaan! Aikaisemmin katsoin puolivuotiaita vauvoja, ja ajattelin, että onpas ne jo isoja. Mutta nyt kun Silkki alkaa olla siinä iässä, huomaan, että hän on myös yhtä tasapainoinen ja ympäristöstään kiinnostunut pikkuinen. Aivan mahtava pieni tyttö, jonka omat luonteenpiirteet alkavat erottua :). Mama taitaa täällä itse tuntea pahempaa eroahdistusta vauva-ajasta kuin Silkki itse ;).

Jatkoimme Silkin pinnasänkyä, ja hän seurasi silmä tarkkana isä-papan puuhia. Jatkettu sänky sai hyväksytty leiman, kuten kuvista välittyy ;)!

Nimipäivätyttö - onnea Isabel!

♥

Pian on ystävänpäivä ♥

Otimme varaslähdön ystävänpäivään, ja vietimme sitä jo tänään ❤. Ihana lapsuudenystäväni kävi perheensä kanssa kylässä, ja kylläpäs aika taas riensi. Parhaat ystävät ovat niitä, joiden kanssa pystyy jatkamaan samasta pisteestä mihin on viimeksi jäänyt, vaikka edellisestä tapaamisesta olisi kulunut kokonainen vuosi. Tällaisten ystävien kanssa on taivaallista "naisellisesti vatvoa" kaiken maailman asioita, mitä nyt mieleen juolahtaa :). Silkki sai myös ystäväseuraa heidän pienestä pojastaan. Voihan kullanmuruja ❤.

Ystävälle, Rakkaalle, Minulle... Kismetiltä on tullut ystävänpäiväksi juuri sopivia nimikoituja patukoita. Mahtuu kätevästi kortin kanssa kirjekuoreenkin ;)!

Ystävänpäivänä melkein kuuluisi tehdä jotakin kivaa ja värittää hieman arkea, mutta aina kun ajattelen näin, saan juhlapäivä-stressin. Sen välttääkseni, tuumasimme miehen kanssa, että tehdään jotain mukavaa yhdessä. Mitä se on, niin se jää nähtäväksi.

Kivaa iltaa muruset!

♥

Helsinki-Rovaniemi-Helsinki

Mukava olla kotona jälleen. Silkillä on jo neljäs lentomatka takana, ja pikkuinen kerää lentomaileja kuin vanha tekijä. Meillä oli Silkin kanssa reisussa tosi mukavaa, ja oli ihana nähdä pohjoisen isovanhempia. Lentomatkat sujui niin hyvin, että voisin lähteä heti uudestaan lennolle. Vauvan kanssa matkustaessa hyvin valmisteltu, on puoliksi tehty :).

Näin talvella matkustessa vaatteita kertyy, ja meillä oli reissussa mukana yksi ruumaan menevä matkalaukku, sekä rataslaukku, joka on iso. Niin iso, ettei se mahtunut meidän auton peräkonttiin, mutta onneksi koostaan huolimatta kevyt ja kulkee kätevästi pyörillä. Tein check in´n jälleen kotona etukäteen, mutta jouduimme kuitenkin jonottamaan tiskille, jotta saimme laukut ruumaan. Raotin sen verran matkalaukkua kentällä, että sujautin laukkuun päälimmäiseksi oman talvitakin, jotta sain minimoitua kantamukset kentällä.

Lennolle mukaan olin pakannut Sikin hoitolaukun, jossa oli lähinnä vaipanvaihtovälineet, pari lelua, sekä rintareppu. Hoitolaukku toimitti myös omaa käsilaukun virkaa.

Silkki sylissä siirryimme kids gatesta turvatarkastukseen. Kids gate on tarkoitettu lapsien kanssa matkustaville, joten siirtyminen turvan läpi käy helposti ja nopeasti. Kids gate sijaitsee 2. aulassa, ja on ensimmäinen linja oikealta. Turvatarkastuksen jälkeen siirsin Silkin rintareppuun ja heitin hoitolaukun olalle, joten liikkuminen terminaalialueella meni tosi kätevästi. Kävimme shoppailemassa minulle matkaluettavaa, ja kävelimme rauhassa lähtöportille katselemaan koneita.

Silkin korvat eivät reagoineet mitenkään lentämiseen, luulen että se on hiukan isompien lasten ongelma. Mikäli pikkuisesi korvat reagoivat, voi avuksi pyytää lentoemänniltä/stuerteilta "mikkihiiren-korvat". Mikit ovat kahvikupit, joiden sisällä on kuumat pyyhkeet. Lämpö helpottaa jos korvia kutittaa, tai niihin sattuu nousun tai laskun aikana. Vaikutus on myös psykologinen :).

Menolennolla Silkki puuhasi purulelun kanssa niin innostuneesti, että ennätin juoda kupin kahvia ja lukea 20 sivua kirjaa, taivaallista. Rakastan lukemista lennolla ❤. Kahvihetken jälkeen kävimme vaihtamassa vaipan. Koneissa löytyy hoitopöytä niillä merkityistä toileteista. Pöytä on aika kompaktin kokoinen, mutta toimiva. Vaipanvaihdon jälkeen ennätin juuri syöttää Silkin, ennen laskuvalmisteluja. Lasku meni hienosti Silkin katsellessa ikkunasta maisemia. Paluulento Rovaniemeltä Helsinkiin oli aamupäivällä, joka on Silkin päiväuniaika. Silkki oli sopivan väsynyt ja nukahti nousussa. Pikkuinen nukkui lähes koko lennon, ja mama ehti jälleen nauttia kahvin rauhassa. Ennätimme käydä vaipanvaihdosa juuri ennen laskua, ja purulelu oli jälleen ykkösjuttu laskun aikana. Puin Silkin rintareppuun molemmilla lennoilla kun turvavyön merkkivalo sammui. Rintarepun kanssa koneesta poistuminen on helppoa.

Olin pohtinut jo valmiiksi kuinka saan Helsingissä Silkin, matkalaukun ja kärryt yhdellä kerralla ulos terminaalista. Silkki keikkui tyytyväisenä rintarepussa, joten sain huoletta nostella matkatavarat hihnalta. Matkalaukun ja hoitolaukun nostin matkatavarakärrylle, ja toisella kädellä vedin perässä rataspakkausta. Tosi kätevää. Jos rattaat olisivat olleet perus muovipussissa ruumassa, olisin nostanut nekin vain laukun päälle matkatavarakärrylle. Kärryt ovat suhteellisen kevyet työntää, joten ne liikkuivat yhdellä kädellä hyvn...jopa haluttuun suuntaan ;).

Rovaniemen lentoaika on about 1h 10min. Talvella jäänpoisto ja sen odottelu lisää odotusaikaa maassa, joten totaali koneessa istuminen oli varmaan noin 1h 45min. Silkki jaksoi sen ajan ongelmitta. Pidemmällä lennolla, lelut ja muut viihdykkeet varmasti tulisivat meidäkin kohdalla käyttöön. Tätä pääsemme testaamaan ensi kuussa Portugalin matkalla.

Rohkeasti vain lasten kanssa lennoille,

lapset eivät ole este...eivätkä oikeastaan edes hidaste.

Kunhan itse otat rennosti, etkä stressaa pienistä asioista,

niin reissu onnistuu varmasti ❤.

Happy landings!

♥

Silkki matkustaa

Kaikki on pakattu ja valmiina huomista matkaa varten. Me lähdemme Silkin kanssa kahdestaan Rovaniemelle, kun isä-pappa suuntaa loppu viikoksi messuille Turkuun. Viime reissulla Silkki nukkui koko lentojen ajan, mutta tällä kertaa pakkasin varalta mukaan muutaman lelun viihdykkeeksi.

Olen aina ollut tehokas pakkaaja, jonka vuoksi jätän pakkaamisen usein viime tinkaan. Vauvan kanssa matkustaessa tavaroita on kuitenkin enemmän ja aloitin pakkaamisen ajoissa. Tai no...ainakin tunnin aikaisemmin kuin normaalisti ;). Minulla on aina mielessä valmiina lista mukaan lähtevistä vaatteista ja tavaroista. Kiitos mielikuvalistan kävi pakkaaminen jälleen hujauksessa. Sama taktiikka näyttää siis toimivan edelleen, ja Silkin tavarat eivät tuottaneet sen suurempaa päänvaivaa. Ainoa miinuspuoli minun pakkaamisessa on pyykinpesu, sillä aina joku matkavaate löytyy pyykkikorista, joten useimmiten viimeistelen pakkauksiani hieman kosteilla vaatteilla.

Rakastan lentokenttien tunnelmaa, ja sitä että matkalle saa käydä ostamassa mukaan uusia lehtiä, kirjan ja naposteltavaa. Toivotaan, että vauvamatkallakin tämä onnistuu :). Kotiin tulemme sunnuntaina.

PS. Pohtiiko kukaan muu reissulle lähtiessä pesisikö hiukset iltaa ennen lähtöä, vai vasta kun pääsee perille? Miten se voi aina tuottaa päänvaivaa...

Viime reissusta viisastuneena ostin tulevia matkoja varten vaunujen/rattaiden kuljetuslaukun. Laukussa on pyörät alla, mama l❤ves!

♥

Toivepostaus minä & Mikko

Avaisitko sinun ja miehesi tarinaa? Ilmeisesti lentohommissa olette tavanneet? Tykkään tavastasi kirjoittaa :)

Kiistelimme juuri mieheni kanssa olemmeko olleet yhdessä neljä vai viisi vuotta. Anopin mukaan luku on viisi, meistä neljä, mutta tässä asiassa taidamme luottaa yhteistuumin anoppiin ;).

Meidän "tapaaminen" on itse asiassa hauska pikku kommellus, joka tavallaan tapahtui lentohommissa. Meillä molemmilla on lentoalalta ystäviä, jotka näkyvät facebookissa, samoin kuin lentoaiheisia valokuvia. 

Jonkin pitkän Aasian lennon jälkeen, "nollat taulussa", avasin facebookin ja siellä oli viesti Mikolta. Mikolta?!? Tyylillä Hei, miten sun viikko meni ja jotain muuta yhtä tuttavallista. Ajattelin, että kuinkahan unessa olen jonkin reitin lentänyt, kun en muista Mikko-nimistä kollegaa. Päättelin hänet kollegaksi johtuen näistä yhteisistä lentoalan ystävistä, ja kuvista. En tietysti halunnut tunnustaa kömmähdystä, ja halusin käyttäytyä fiksusti kollegaa kohtaa, niin vastasin viestiin ympäripyöreästi. Siinä sitten tovi viestiteltiin, kunnes Mikko kysyi, että lähtisinkö kaakaolle. Aina tällaiselle herkkusuulle kuppi kaakaota maistuu.

Mikko tuli hakemaan minua valkoisella Bemarillaan, ja ajattelin tämähän näyttää hyvältä; prinssi valkealla ratsulla ;). Kunnes selvisi että, eihän me tunnetakaan toisiamme! Silloin iski paniikki. Istuin autossa ja pohdin kuumeisesti pakoreittiä punaisissa valoissa. Mietin, että pitikin valita treffipäiväksi keskiviikko, menee Greyn Anatomiakin ihan sivu suun. Jotenkin sain koottua itseni, ja jäin autoon. Kävimme Cafe Caruselissa kaakaolla, ja treffit kesti seitsemän tuntia. Onneksi jäin autoon :). En osaa sanoa mistä tuo paniikki tuli, mutta jokin "klikkasi" kun astuin autoon ja tiesin, että tämä on tässä.

Mikko opiskeli tuolloin lentäjäksi, ja ennätti käydä koulua ansiolentäjän lupakirjaan saakka, kunnes totesi, että on liian myyntihenkinen ja "sosiaalinen" ohjaamoon. Sosiaalinen lainausmerkeissä, sillä toki koneessa juttuseuraa on keulillakin, mutta eri tavalla kuin...esimerkiksi myyntityössä :). Suhteen alku meillä olikin aika kivikkoinen, sillä molemmat meistä teki suuren elämänmuutoksen. Ja jokainen sellaisen tehnyt tietää, että se ottaa hetken aikaa, kunnes asiat taas asettuvat uomiinsa ja sisäinen balanssi löytyy. 

Nähtäväksi jää, vetääkö veri jossakin vaiheessa takaisin taivaalle. Aika ahtaalle tämä kotimaan ilmailu alan ihmiset laittaa. En osaa nimetä mitään muuta ammattikuntaa, joka joutuu neuvottelemaan toistuvasti palkan alennuksista ja työolosuhteiden heikennyksistä, samaan aikaan kun elinkustannukset nousevat, ja palkkoja on muilla aloilla korotettu. Monelle alan ihmiselle, työ on kuitenkin enemmänkin elämäntapa, jolloin on valmis uhrauksiin. Ikävä tosiasia, sillä kotimaiset lentoemännät, stuertit ja lentäjät ovat kotimaamme kasvot, ääni, tavat ja kulttuuri monelle ulkomaiselle matkustajalle. On sääli jos se menetetään. Tällaisia asioita pohdittaessa olisi hyvä muistaa, miksi lentoemäntiä, stuertteja ja lentäjiä koneessa ylipäätänsä on. Eväät osaa pakata jokainen ;).

Oikea ei ole se, jonka kanssa voi olla. Vaan se, jota ilman ei voi olla :).

Kuva Sakari Röyskö.

♥

Maman metsästäjät

Kävimme eilen Silkin kanssa kaupungilla brunssilla. Loskalumen ja nahkasaappaiden yhteensopivuus tuli taas testattua, ja eihän se toiminut tälläkään kertaa. Yhdet parhaimmista mama-kengistäni ovat olleet metsästäjät. Tepastelin niillä koko syksyn sadepäivät kärrylenkeillä, ja olin iloinen city-kelpoisista kuivista jaloista. Karvapohjalliset tekevät Huntereista myös talven loskakeleihin sopivat. Eilen kuitenkin totesin, että saappaat kaipaavaat huoltoa ja jätin ne eteiseen. Sameat Hunterit olisi ollut parempi vaihtoehto kuin nahkasaappaat märässä kelissä. No, joskos sitä ensikerralla muistaisi ;).

Silkki city-brunssilla, kuume rokotteista meni onneksi ohi yhdessä yössä ❤.

Käytössä samentuneet saappaat :).

Onko kenelläkään vinkata mistä voisi hankkia Hunterien Care kitin?

♥