11 syyskuuta 2015

Takaisin töissä

Siis mikään työelämässä ei tunnu mukavammalta kuin paluu töihin pitkän loman jälkeen. Aluksi tunnen aina positiivista paniikkia paluusta, tyylillä herranjestas - taas täällä, muistanko kaiken ja mistä aloittaisin. Ensimmäisen kahvikupin jälkeen kuitenkin huomaa pääsevänsä rytmiin, tarttuu innolla hommiin ja kokee onnistuneensa kun paluu työn ääreen sujuu hyvin. Täällä on siis todellakin palattu työelämään. Meillä on syksyn suuri ammattitapahtuma tulossa ja sen tiimoilta teen muutamia vuoroja nyt syys-lokakuussa. Silkkiä on tietysti ihan järjetön ikävä, ja poden huonoa omaatuntoa siitä, että joku muu hoitaa häntä. Meidän tapauksessa hoitaja on oma mammani, joten parempaa vaihtoehtoa ei voisi olla . Tästä huolimatta kaasujalka vipattaa kotimatkalla, ja tekisi mieli kaahata ylinopeutta kotiin. Onneksi Länsiväylä on niin ruuhkainen, että kaahaamisesta voi vain haaveilla madellessa viittäkymppiä jonossa.

Joka tapauksessa, töissä on ollut virkistävää ja mukavaa. Rakastan olla kotona Silkin kanssa, mutta vaihtelu virkistää. Ehkä näin todelliseen työhön paluuseen ei ennätä nousta korkeaa kynnystä, ja samalla oma mammakin saa mahdollisuuden nauttia lapsenlapsensa seurasta.

Mama ja maman pallomasu viikolla 24., kävimme tänään tulevan tapahtuman tiimoilta Messukeskuksessa . Lounaskuva oli pakko saada mukaan, sillä valmis ruoka - noh, se nyt on vain niin luksusta.


Hyvää viikonloppua kauniit!

07 syyskuuta 2015

Mind map

Olen se ihminen joka tykkää tehdä mind map -miellekarttoja, etenkin oman elämän ja urakehityksen kannalta. Paikallaan seisovassa elämäntilanteessa itselläni on välillä suunta hukassa. Koen vaikeaksi hahmottaa eri vaihtoehtoja, ja sitä mitä todella haluan. Toinen itselleni vaikea hahmottamisen paikka on silloin, kun koen että elämä ei ole ihan balanssissa. Tällöin on vaikea nähdä yksityiskohtia ja huomata mistä ongelmaa alkaisi purkamaan. Miellekartta on tällöin näppärä tapa hahmottaa kokonaisuus, ja siihen vaikuttavia yksityiskohtia.

Kaikessa tekemisessä minulle on tärkeää, että suunta on selvillä. Edes jonkinlainen suunta siitä mihin on matkalla. Äitiys on muuttanut arjen ja ajankäytön painopisteitä aika lailla, samoin kuin ajallista ajattelua muun muassa urakehityksestä. Niinpä innostuinkin tekemään mind mapin nykyisestä elämäntilanteestani, sekä itsestäni. Stockan syyskuun kuvasto kolahti sopivasti postilaatikkoon, ja leikkelin kuvastosta fiiliksen mukaan kuvia. Tein sen illalla Silkin mentyä nukkumaan, joten niillä uniaivoilla en edes jaksanut ajatella liikaa, vaan annoin mennä vaan :).

Seuraavaksi aloin kasaamaan kuvista kuviota, jossa minä olen keskellä ja minulle tärkeät asiat ovat ympärillä. Oikealle muodoistui vapaa-ajan minä, koti ja perhe. Matkustus osana arkea. Matkustus on siirtynyt keskiöstä pois, ja tällä hetkellä haaveilen perheen kanssa tehdyistä city-lomista ja risteilyistä. Siivoushullu ilmoittautuu, vaikka tänä päivänä aikaa siivoamiselle ei ole niin kuin ennen. Haaveissa on kuitenkin puhdas ja hyvältä tuoksuva koti . Vasemmalle kasaantui erilaisia kuvia. Jouduin hetken pohtimaan, mitä niillä haen. Kauneus on alana osa urahaaveita, mutta enää en ole valmis myymään itseäni rahasta. Sen vuoksi sänky on työn kanssa samalla puolella. Balanssi, ja sen säilyttäminen on jaksamisen kannalta tärkeää. Sängyn päällä on avoimet ikkunat, joka kuvaa sitä että olen aina valmis uusille haasteille, jos ne ovat järkeviä.



Mind mapin keskelle muodostui sydän Finnairin ja Stockmannin ympärille. Molemmat yritykset ovat mielestäni pystyneet säilyttämään tietyn kilpailukyvyn ja kehittymään itsestä riippumattomista muutoksista huolimatta. Molemmilla yrityksillä on visio ja vahva usko tekemiseen. Mutta, ennen kaikkea molemmat näistä pystyvät tarjoamaan ainutkertaisen tunteen - tietyn elämyksen, jonka saadakseen on joko asioitava Stockmannila tai lennettävä Finnairilla. Se on mielestäni ihailtavaa, ja edellytys pinnalla pysymiselle.


Tästä mind mapista käy mainiosti ilmi mitä elämäni pitää sisällään, millaisista asioista haluan sen koostuvan ja mihin olen valmis käyttämään aikaani.

Suosittelen lämpöisesti kokeilemaan - saatat löytää itsestäsi uusia puolia ;).



04 syyskuuta 2015

POMPottamassa ❤

Sää on todellakin muuttunut syksyiseksi. Eilen tuuli, ja vettä tuli taivaan täydeltä. Meillä oli kuitenkin sisällä ihanan lämmin tunnelma POMPdeLUXin kotishoppailuissa . Emännöin ensimmäistä kertaa kutsuja, ja edellisillä vastaavilla Tupperware -kutsuilla taisin olla kahdeksan vanhana oman mamman mukana. Niistä mieleen on jäänyt jo lapsuudesta mukava ja lämmin tunnelma. Pompin kutsuista jäi itselleni sama lämmin fiilis. Mama lves! Kotikutsut ovat oikeastaan loistava tilaisuus kutsua ystäviä koolle - ja mikä parasta; ihanien vaatteiden ja pullakaffeiden parissa. Silkki ei jaksa pitkään istuskella kaupoissa kärryissä, joten on LUXusta saada mallisto kotiin katseltavaksi. Ja samalla saada ammattilainen kertoman syksyn ja talven uutuuksista, materiaaleista ja trendeistä, sekä päästä hypistelemään tuotteita. Voittaa ehdottomasti netti-shoppailun, ja tällä hetkellä pikaisen lue hikisen kauppakierroksen .

Silkki alkaa nyt yltää malliston pienimmille koille, ja se mitä olemme ehtineet Pompin vaatteita käyttää, vaikuttavat ne tosi laadukkailta. Meillä vaateparsia menee päivässä vähintään kahdet, joten omassa arvoasteikossa korkealla ovat vaatteet jotka kestävät pesua ja kulutusta. Lisäksi tärkeää on että materiaali on pienelle Duracell-pupulle miellyttävä ja joustava päällä. Pompin vaatteissa tämä täyttyy, sekä lisäksi syksy/talvi -mallisto miellytti vähän liiankin hyvin silmää...hih, aikuisten kokoja odotellessa ;) .


Ihanaiset :)!!

Mallistoa meille oli esittelemässä Sini, hänet ja muut shopping advisorit löydät täältä ❤.


Ihanaa iltaa Sinulle, sekä rentouttavaa alkavaa viikonloppua!

xoxo

30 elokuuta 2015

Raskaustotuuksia

Ihanaa sunnuntai-iltaa! Täällä on kulunut viikko vietetty Silkin flunssaa parannellessa. Taisi 1 -vuotisjuhlat olla aika voimia vievät . Kotipäivien jälkeen leikkituokio tänään ystävän luona teki terää...myös äidille ;).

Yhden hengähdystauon viikolla tarjosi oma neuvolavisiitti. Masu kasvaa hyvää vauhtia, joskin sf-mitta oli hieman alle keskiarvokäyrän. Mukava nähdä seuraavalla neuvolakäynnillä, josko se nousisi käyrille - tässä vaiheessa en vielä ajatellut huolestua. Mitä raskauteen muuten tässä vaiheessa kuuluu? Niistä asioista voisi kirjoittaa pitkän listan, joita kropassa raskaudena aikana tapahtuu ja joita ei aikaisemmin edes tiennyt :). Koska kyseessä on raskaus numero 2., huomaan että moniin muutoksiin suhtautuu rennommin, eikä kaikesta huolestu. Se on oikeastaan aika helpottavaa ja ihanaa .

Masu on jotenkin räjähtänyt parin kuluneen viikon aikana. Kesäaleista tekemäni raskauslöydöt eivät mahdukaan päälle, ja omat vaatteet alkavat kiristää. Aika siis siivota vaatekaappi ja nostaa raskausvaatteet käden ulottuville. On niin ihana tunne olla sopivissa vaatteissa, sen sijaan kuin kiskoa puseroita alaspäin, ja avata housun nappeja.

Samalla kun vatsan seutu kasvaa ja painopiste muuttuu eteen, huomaan huutavaa tarvetta jumpille. Pari kertaa viikossa on hyvä, oikeastaan omalla kohdallani minimi. Muutoin selkä, sekä lonkat sanovat sopimuksen irti ja tuntuu siltä että perus kotiaskareet eivät suju. Tekee hyvää siis kropan lisäksi myös sielulle ja mielelle. Muutoin olen saanut pidettyä baby brain -syndroomani kurissa. Mitä nyt pieniä räjähdyksiä tulee väsyneenä. Muuten vointi on ollut mitä mainioin, ja odottaminen on mukavaa .

Seuraavaksi vuorossa on suihku ja hyvä asento sohvalta. Aloitimme eilen katsomaan leffaa, mutta nukahdimme Mikon kanssa molemmat sohvalle jo ennen kuin elokuva oli kunnolla alkanut. Hih, tänään on siis uusi yritys.


Väsyttävää iltaisin - sitä tämä ihana ja rakas odotus on.


Rakkaudesta räjähtänyt masu, ikuinen viimeinen "muuttoläjä", lattialla Silkin sandaali ja oven päällä verhotankoa odottava verho - hih, todellista elämää .

25 elokuuta 2015

Isabel 1 vuotta ♥


Sinä päivänä kun Luoja teki sinut
Hän ei muuta tehnytkään
Heräs aikaisin, otti kynän käteen
Rupes siinä piirtämään



Päivä kului, mut hetkenkään lepoa

Piirtäjä ei kaivannut

Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut
Mestari valmisti sut


Se kuva oli kaunis
Oi ,ihme suorastaan
Muodon jumalaisen sai
Kuvan viereen hän merkkas ettei suhun
Päde kuolevaisten lait


Niille jotka yhä epäilevät Luojaa
Sanon vastaukseksi vaan
Että jos ne edes kerran näkis sinut
Kaikki rupeis uskomaan





Onnea rakas 1 vuotias!

Sanat ovat Anna Puun Mestaripiirros kappaleesta, joka oli yksi Isabelin ristiäiskappaleista.


24 elokuuta 2015

Pienetkin kengät vievät pitkälle

Nyt on iloinen sekasotku kotona siivottu ja ensimmäiset lastenjuhlat vietetty! Silkki vietti eilen 1 vuotisjuhlia. Oikea juhlapäivä olisi vasta huomenna, mutta käytännön syistä oli helpompi viettää juhlat paria päivää etukäteen, eilen sunnuntaina. Kaikki kutsutut vieraat pääsivät paikalle ja päivä oli niin onnistunut. Mahtavat kemut, mutta hyvin energiaa vievät ;)! Kun saimme Silkin illalla unille ja tiskikoneen pyörimään, otti Mikko hyvän x-asennon olohuoneen matolta ja minä sohvalta. Kaukaa viisaana olisi pitänyt tilata pizza-taksi kello 20.00 paikalle .

Olen niin iloinen että meille on kerääntynyt jo muutamia ihastuttavia taapero-ystäviä, lisäksi meillä on rakastavat isovanhemmat, ihanat kummit ja sukulaiset, sekä muut hyvin tärkeät ystävät. Silkillä on hyvä kasvaa näin lämminhenkisessä ja rakastavassa ilmapiirissä. Oikea onnentyttö .

Vierashuoneesta tuli hyvä leikkihuone pikku-vieraille .

Viime hetken valmisteluja, panta päähän :).

Ihanat 1 vuotiaat !

Ystäviä ❤.

Itselläni kävi kardinaalivirhe, ja unohdin ladata kameran akun. Täytyy toivoa, että fafa ennätti napsimaan kuvia juhlapöydän herkuista, sekä vieraista.

Ehkä niistä siis lisää myöhemmin.

Kaunista päivää murut!

21 elokuuta 2015

Mama shoppaa

Pitkästä, pitkästä aikaa tein todellisen löydön tori.fi'stä. Yleensä olen huono ostamaan mitään käytettynä. Silkin myötä olen kuitenkin tehnyt helmilöytöjä lastenvaate-kirppareilta (suosikkini on nella & nuttu Espoossa), ja varmaan sen vuoksi innostuin selaamaan myös torin sivuja. Maman löytö vilahtikin jo Silkin alla viime sunnuntain postauksessa, Asumista Deko-talossa. Se on nimittäin aivan ihana nojatuoli, ja mikä parasta - se on aivan uusi!

Halusin lastenhuoneeseen kevyen, mutta samalla riittävän muhkean tuolin, jossa on hyvä istua. Ikean tuolit olisivat olleet potentiaalisia, mutta ne olivat suunniteltuun tilaan hiukan liian isoja. Sen sijaan alla oleva Hübsch´n nojatuoli oli juuri sopiva. En ole aikaisemmin kuullut Hübsch -huonekaluista ja syystäkin, sillä nopealla googlauksella selvisi että heillä ei ole jälleenmyyjää Suomessa. Kalusteita saa kuitenkin tilattua esimerkiksi täältä. Mama lves!

Ajattelin tuunata tuolin vielä parilla kivalla tyynyllä ja pehmeällä filtillä syys- ja talvi-iltojen varalle. Vielä kun saan nojatuolin äärelle tunnelmallisen lukuvalon, niin iltasatunurkkaus on valmis .


Love, love, love! Eikö ole ihana...Silkin lisäksi tuolikin ;)!