11 elokuuta 2014

Levottomia jalkoja ja yksi tuulipää

Levottomat jalat, siis mikä "ihana" mammavaiva, joka saattaa pitää hereillä aamuyölle! En tiedä mistä tämä on löytänyt minut, mutta kolme viimeistä yötä on mennyt mittaillessa olohuoneen lattiaa. Pitkät venyttelyt ja jalkojen nostaminen ylös helpottaa hetkeksi, mutta jos jollakulla on parempia vinkkejä vaivan selättämiseksi, niin niitä otetaan lämmöllä vastaan 

Pikku-ihana on myös keksinyt, että yö on hirmu kivaa aikaa ojennella jalkoja. Levottomat jalat masussa ja itsellä tekee olotilasta aika muikean.

Aamunakit seinällä.

Toinen hassu odotukseen liittyvä juttu, ilmeni kun mies tuumasi että saa kulkea minun perässä ja tarkistella minun tekosia?!? Meni hetki ennen kuin hoksasin mistä on kyse. Aivan, saatan laittaa tiskit pyörimään, mutta unohtaa avata hanan tai laittaa tiskiaineen (tällöin väitin että tarkoitus olikin vain Huuhdella astiat...en tiedä menikö läpi ;)), keittää kahvia ilman kahvipapuja, mennä vaatekaapille hakemaan jotain, mutta kaapille päästyä en muista enää mitä. Paras oli kun yritin ylettyä ottamaan kettiön yläkaapista jotain ja hain tuolia sinne ylettyäkseni varmaan kolme kertaa. Lopulta itseänikin jo nauratti aina takaisin keittiöön päästyäni - ilman sitä tuolia, ja luovuin koko hommasta.

Levottomat jalat ja tuulipää, onneksi jossain odotus-appsissa kerrottiin, että molemmat kuuluvat odotuksen loppuvaiheeseen ja ovat hyvin yleisiä tuntemuksia :)

Kaikesta huolimatta odotusaika on ollut maailman ihaninta aikaa ja viimoiset 11 päivää hurahtaa ihan liian nopeaan  


08 elokuuta 2014

Kahvikuppiholderi

Siinä se nyt on, mamman oma kahvikuppiholderi! Onneksi meillä ei ole kotona piilokameraa, sillä olisitte saaneet taas hyvät naurut katsellessa minun aamukahvin juontia testaillen uutta kahvikupin pidikettä :)


Täydellinen lisävaruste!



Kaikissa termosmukeissa taitaakin olla tukeva korkki, mutta täytyy muistaa painaa take away -kahvin kansi kunnolla kiinni, ettei vaaratilanteita kärrytellessä pääse syntymään.

Nappasin samalla pari kuvaa lemppariaamutakista, joka on ollut näin kesäaamuina täydellinen kotiasuste. Tilasin takin tässä jokunen aika sitten Somasta. Takki on niin miellyttävää materiaalia, ettei sitä teksi mieli ottaa ollenkaan pois päältä. Hmm, ehkä nämä minun hitaat aamut johtuvatkin siitä ;) 

Etsiskelin pitkään passelia aamutakkia, mutta en jaksa pitää päällä paksua froteetakkia. Monet kotimaasta löytyvät aamutakit ovat aika paksuja ja sen vuoksi vähän kömpelöitä päällä. Ehkä meidän saunakulttuuri määrittää aamutakitkin usein froteisiksi tai sitten talvet paksuiksi..mene ja tiedä. Tämä ihana yksilö on kuitenkin kaukana siitä!


Takki on ihan perusmallia, mutta 38. viikkoinen masukin mahtuu kivasti sisään.

Materiaali on juuri oikean paksuista trikoota, jotta se laskeutuu kauniisti. Tuumailin myös tilausta tehdessäni, että tämähän on myös mainio imetysvaate kotiaamuihin beben kanssa 

Lisää näitä löytyy osoitteesta soma.com. En onnistunut löytämään enään tätä kyseistä yksilöä heidän valikoimastaan, mutta tästä pääset saman mallin valkoisempaan versioon.

Tässä vielä takki takaapäin, ihana!


Rentouttavaa viikonloppua  

07 elokuuta 2014

Hyvät munkit

Kotiuduttiin eilen Tampereelta takaisin omaan "kiviuuniimme". Ilmastoitu hotellihuone teki jälleen terää ja hotelli Ilveksen sijainti oli mitä mainioin, sillä viereiseen ostoskeskukseen pääsi suoraan sisäkautta - ah, sitä ilmastointia! Miehen istuessa palaverissa ennätin rauhassa nauttia minimanikyyrista ja -pedikyyrista, sekä kierrellä kaupungilla.

Olen pitänyt Tamperetta enemmän teollisena ja vähän tylsänä kaupunkina, kuin viihtyisänä ja vierailemisen arvoisena paikkana. Nyt pari kertaa siellä käyneenä huomaan, että Tampereella on osattu hyödyntää hyvin vesistöjen varsia, kaupungista löytyy kauniita viheralueita ja puistoja, kivoja kahviloita ja Helsinkiin verrattuna Tampereella vallitsee astetta rennompi tunnelma. Hyvä Tampere, näin ne mielikuvat voi muuttua!

Ehkä pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia myös kotimaanmatkailulle. Pikku-beben kanssa asia varmaan korjaantunee luonnostaan :)

Pyynikin munkit oli maineesa veroiset, juuri paistetun lämpöiset ja suussasulavat! 

Ei ehkä maailman kevyin iltapalasnack, mutta herkullinen!

Munkki päivässä pitää elämän reilassa!

Iltanäkymä hotellihuoneen ikkunasta.

05 elokuuta 2014

Mamma koeajolla

Ah, meillä on ihanat kärryt! Niin kevyet ja helpot liikutella, sekä mahtuvat täydellisesti rullaamaan meidän pienessä eteisessäkin. Niin kivat kärrytellä! Kärryjen työntöaisan saa nostettua juuri oikealle tasolle ja kulmaa taivutettua ranteille ergonomisesti mukavaksi. Kärryt on niin iiihanat! Pyörät rullaavat hyvin sekä nurmikolla, terassilautojen päällä, että tietysti asfaltilla, ainakin näin kesäkeleillä ;) Toki kuuminta hottia olevat "Madeleine-vaunut" olisivat olleet myös ihanat, mutta Xploryt täytti meidän tarpeet. Ratasosan runko menee helposti kasaan pieneen tilaan ja on kevyt heittää auton takaboxiin ostoksille lähtiessä. Turvakaukalon kanssa näistä tulee täydellinen ostoskeskusyksikkö 

Pidin eilen illalla miehelle pienen koeajelu/esittelykierroksen pihalla :) ...sen jälkeen kun olin ensin huomaamattani imuroinut parin hänen sukkia olohuoneen matolta imuriin. Jestas, minun pääkoppaan ei taida mahtua enään muuta kuin pikku-bebe. Mitäköhän näistä kahdesta viimeisestä viikosta vielä tulee ;) Onneksi miehellä on hyvät hermot ja hän oli lähinnä iloinen tukoksen syyksi löytyneestä sukkaparista, ainakaan en ollut onnistunut hajottamaan koko vekotinta, vaikka se iloisesti ujelsikin :)

Mutta siis, tervetuloa mukaan koeajelulle!



Hyvin kulkee!

Tässä esittelen miehelle kuinka vaunukoppaan saa kätevästi ilmastoinnin ja miten tuuletusaukosta voi kurkistaa vieläkö pienokainen on unilla.





Enää ei tarvitakkaan muuta kuin lattekuppi-holderi ja jokin iloinen vaunulelu roikkumaan vaunukopan kuomusta!


Mairea mamma jälleen!


Iloista tiistaita sinne ruudun toiselle puolelle!

Me hurautetaan jälleen Tampereelle. Mies töiden pariin ja minä kirjapinon kanssa ilmastoinnin ääreen. Pyynikin munkkirinkilät kiiltää myös silmissä!

04 elokuuta 2014

A little extra touch can make such a difference...

Tämä kesä on ollut kyllä hurjan lämpöinen ja kaunis, sekä tarjoillut monia ihania kesäiltoja. Vaikka olenkin lämpöisten kesäpäivien fani, niin ilmalämpöpumppu olisi ollut poikaa (note to self - tulee ehdottomasti meidän uuteen kotiin)! Lämpö ulkona ei haittaa minua ollenkaan, mutta sisällä saisi olla sopivan viileää. Täytyy tunnustaa, että olen ollut ihan kamala mamma ja salaa tuijotellut muiden mammojen nilkkoja. Omat jalkani ovat kokeneet niin "upean" muodonmuutoksen muutamina kuumimpina päivinä, että on ollut pakko tarkistaa onko muilla ollut samoja iloja ;) Huh, en näytä olevan ainoa pallonilkka liikenteessä!

Lämmöstä johtuen on meidän sisäpuuhastelut jääneet aika minimiin ja sen vuoksi minulla olisi vielä monta juttua ajatuksissani hoitaa ennen kuin pikku-ihana putkahtaa maailmaan. Ei mitään suurempaa, mutta kivoja pikku asioita.

Yksi asia kuitenkin vähemmän, sillä löysin aivan ihastuttavan vauvan harjan pienelle. Näin tämän aikaisemmin keväällä jo nettikaupoissa, mutta nyt bongasin samaisen saapuneen myös Bebesin liikkeeseen. Ihana! Ja harjasosa on juuri niin pehmeä kun kuuluukin.




Petit Stellou tuotemerkin takana seisoo nainen, joka on halunnut luoda jotain kaunista ja tyylikästä, kuitenkin simppelein koristein. Harja on juurikin sellainen, puhtaasti käyttötavara, johon on tuotu ripaus hauskuutta ja kauneutta. Pehmeä luonnonharjas on myös hellä pikkuisen iholle ja levittää ihon omaa rasvaa pitkin pieniä hiuksia, hoitaen ja suojaten niitä. Ihastuttava harja pakata vaikka tulevalle mammalle tai vastasyntyneelle pienelle lahjaksi.


Ja norsun kärsä kohti taivasta, osoittaa juuri oikeaan suuntaan ja tuo onnea!

Tänään taidan ristiä myös omat pallonilkkani sohvan selkänojalle, norsun kärsän osoittamaan suuntaan, ja lukea hetken hyvää kirjaa 

03 elokuuta 2014

Skiffer

Täällä on nautittu lämpöisistä kesäilloista. Iltaisin lämpötilat ovat oleet juuri sopivia käveleskellä pallomasun kanssa ja nauttia auringon säteistä. Päädyttiin eilen miehen kanssa iltapalalle Kaivopuiston edustalle, Liuskaluodon Skifferiin. Pieni merimatka tekee aina ihmeitä ja tuntuu, että olisi kauempanakin keskustasta. Maisemat Liuskaluodolla ovat kauniit ja tunnelma Skifferissä kohdillaan, joskin aika täyttä lauantai-illasta, ylläri ;) Täytyy sanoa, että tosi ihanasti ihmiset kyllä suhtautuvat pallomasuun, antavat tilaa ja vinkkaavat pöydästä johon mahtuu istumaan, sekä kyselevät koska pienokaisen on määrä saapua maailmaan   Tosi ihana jutustella ihmisten kanssa ja näin uutena mammana on hauska kuulla muiden kokemuksia ja vauvamuistoja.

Syötiin iltapalaksi Skifferin paljon kehuja keränneet liuskat. Palvelu oli kiireisestä illasta huolimatta hyvää, tunnelma, sää ja maisemat kohdilaan, mutta pizzat oli vain ok´t, kivat syödä ulkona ja hauskan muotoiset, mutta ei päässeet minun eikä miehen top kolmoseen. Joskin pizzapohja on maineensa veroinen, aidosti kiviarinauunissa paistetun rapea ja aidosti paistetun makuinen.


Jatkettiin iltaa vielä kotosalla naapureiden kanssa mölkkyä pelaillen, voitot meni fifty-fifty, eli yksi erä meille ja toinen naapuriin -naapurisopu siis säilyy :)

01 elokuuta 2014

Happy Cup!

Huomenta kahvikupin takaa! Heräsin kyllä jo taas kahdeksan jälkeen vaikka kukuinkin hereillä yhteen. Meillä on ollut tosi kuuma sisällä, mikä on tehnyt yöunista katkonaiset. Alkuviikosta teki mieli jo heittää pyyhe kehään näiden kuumien öiden kanssa, mutta onneksi sää juuri sopivasti viileni. Aamukahvi pirteästä happy cup´ista pelastaa vähän väsyneen aamun, kuten tänäänkin. Tällaisina aamuina huomaan etsiväni kaapista omaa "hyvän mielen" -kuppiani ja jos se on tiskikoneessa, täytyy se pestä käsin käyttöön. Kai tällä on vähän sama vaikutus kuin joillakin ihmisillä suklaalla tai muulla comfort foodilla, miten sen nyt suomeksi sanoisi :)

Tänään jäi myös salikortti lepäämään ainakin tulevaksi kuukaudeksi. Olen onnekkaasti pystynyt jumppaamaan selkää ja hartioita jumppatunneilla, ja siitä syystä ne ovat pysyneet koko odotuksen hyvässä kunnossa. Nyt alan olla vain aika huvittava näky salilla kenkälusikkoineni, kun en saa lenkkareita ilman lisäapua jalkaan. Mieskin yritti ystävällisesti tuumata viime käynnillä, että olenkohan vähän liian iso salille. Myönnetään, olen :) Kevelylenkit siis pitäkööt loppukunnosta huolta, sekä jumppapallo.

Happy Friday ihanat!
XOXO