23 helmikuuta 2015

Vesikirpusta kultakalaksi

Mamaelämän luksusta. Olin tänään tarkalleen 2 tuntia, 20 minuuttia yksin kotona - kahta päivää vaille puoleen vuoteen. Vautsi . Mikko ja Silkki kävi kahdestaan vauvauinnissa, minun flunssa-statuksen ollessa edelleen sama. Isä-papalle ja Silkille ensimmäinen uimareissu kaksistaan oli jännittävä, mutta onnistunut, ja kaikki meni tosi hyvin huolellisella brieffauksella. Pukkarissa muut isukit olivat luulleet, että Silkin uimapuku oli puettu jo kotona päälle. Jep, jep, tyttöjenmallissa on omat haasteensa, ristikko taakse ja röyhelö eteen ;). Silkki siirtyy ensi viikolla vesikirput -ryhmästä, hieman kokeneempien vauvauimarien ryhmään, eli kultakaloihin.

Me ollaan käyty uimassa nyt kolme kuukautta, ja siinä ajassa vesielementti on tullut tutuksi. Silkki keskittyy nyt vettä enemmän muihin vauvoihin, hakee kontaktia heihin, ja kiinnittää huomiota vedessä kelluviin leluihin. Alussa meidän pienen täysi huomio oli itse vedessä ja omissa vanhemmissa. Sukeltamisessa meillä oli pieni notkahdus. Se taisi olla toisen uintikuukauden kohdalla, eikä Silkki mielellään sukeltanut. Pidimme sukelluksissa pienen tauon, ja nykyään Silkki kyllä sukeltaa, mutta ei ole varsinainen sukellus-fani. Hän nauttii enemmän vedessä olemisesta, lauluista ja leikeistä. Muut vauvauimarit ovat tulleet tutuksi ja ryhmässä on tosi kiva henki . Miehet alkavat vain viihtyä liiankin hyvin keskenään saunassa, ja joudumme muiden mamojen kanssa odottelemaan heitä kotiinlähtöä varten ;). Vauvauinti Kultakalat on ollut meille nappivalinta, ja koko perhe on tosiaan viihtynyt hyvin.

Tänään vauvauinnissa oli valokuvaaja mukana ottamassa vedenalaisia kuvia. Kuvaa varten Silkki teki ensimmäisen vapaasukelluksen, jossa vauva sukeltaa itse pienen hetken. Toisin sanoen ote vauvasta irrotetaan hetkeksi. Yksi kuva otetuista kuulemma onnistui, toista kertaa meidän pieni neiti ei halunnut sukeltaa . Päättäväinen tyttö.


Tässä maman luxushetki flunssaisena.
Mitään muuta en sitten jaksanutkaan :).


4 kommenttia:

  1. Oho! Pitkään olet omaa hetkeä saanut odottaa! Se virkistää yllättävän paljon vaikka olisi lyhytkin pätkä, kun jäät yksin kotiin ja mies lähtee käymään lapsen kanssa kaupassa tms. :) Paranemisia sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tovi todellakin vierähti :)! Toki olen päässyt itse jumppailemaan, brunssille yms., mutta näin päin, että olin yksin kotona, niin siinä on mennyt aikaa. Hehe, nyt kun "pääsin makuun", niin tämänhän voisi ottaa tavaksi ;)!! Kiitos, täällä yritetään parannella, ihmeellisen sitkas flunssa... Kivaa iltaa sinne :)!!

      Poista
    2. Sehän se, että aina "täytyy" lähteä pois jotta saa omaa aikaa. Minä olin yhden yön yksin kotona kun lapsi oli 1,5v ja siivosin rauhassa koko talon lattiasta kattoon... Enpä tiennyt ennen kuinka luksusta sekin tulee joskus olemaan. :D

      Poista
    3. Sanos muuta :D Hehe, mulle kävisi kyllä juuri samoin, että tarttuisin moppiin :)! Sinänsä olin aika iloinen etten jaksanut ja tuli levättyä se pieni hetki ;)!

      Poista

Kommentit, ajatukset ja ideat ovat lämpimästi tervetulleita -Kiitos!