11 elokuuta 2014

Levottomia jalkoja ja yksi tuulipää

Levottomat jalat, siis mikä "ihana" mammavaiva, joka saattaa pitää hereillä aamuyölle! En tiedä mistä tämä on löytänyt minut, mutta kolme viimeistä yötä on mennyt mittaillessa olohuoneen lattiaa. Pitkät venyttelyt ja jalkojen nostaminen ylös helpottaa hetkeksi, mutta jos jollakulla on parempia vinkkejä vaivan selättämiseksi, niin niitä otetaan lämmöllä vastaan 

Pikku-ihana on myös keksinyt, että yö on hirmu kivaa aikaa ojennella jalkoja. Levottomat jalat masussa ja itsellä tekee olotilasta aika muikean.

Aamunakit seinällä.

Toinen hassu odotukseen liittyvä juttu, ilmeni kun mies tuumasi että saa kulkea minun perässä ja tarkistella minun tekosia?!? Meni hetki ennen kuin hoksasin mistä on kyse. Aivan, saatan laittaa tiskit pyörimään, mutta unohtaa avata hanan tai laittaa tiskiaineen (tällöin väitin että tarkoitus olikin vain Huuhdella astiat...en tiedä menikö läpi ;)), keittää kahvia ilman kahvipapuja, mennä vaatekaapille hakemaan jotain, mutta kaapille päästyä en muista enää mitä. Paras oli kun yritin ylettyä ottamaan kettiön yläkaapista jotain ja hain tuolia sinne ylettyäkseni varmaan kolme kertaa. Lopulta itseänikin jo nauratti aina takaisin keittiöön päästyäni - ilman sitä tuolia, ja luovuin koko hommasta.

Levottomat jalat ja tuulipää, onneksi jossain odotus-appsissa kerrottiin, että molemmat kuuluvat odotuksen loppuvaiheeseen ja ovat hyvin yleisiä tuntemuksia :)

Kaikesta huolimatta odotusaika on ollut maailman ihaninta aikaa ja viimoiset 11 päivää hurahtaa ihan liian nopeaan  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit, ajatukset ja ideat ovat lämpimästi tervetulleita -Kiitos!