Viimeisiin viikkoihin on opittu paljon uutta. Aluksi tuntui että vaipanvaihtoon todellakin tarvitaan kaksi ihmistä! Toinen avaa kylppärin oven, laittaa veden valumaan ja etsii puhtaan vaipan valmiiksi, ja toinen kantaa vauvaa. Nyt homma hoituu jo melkein yhdellä kädellä ;)
Silkistä on ollut niin paljon iloa, että onnenhetkiä on ollut useita. Musertavinta on kun hän itkee, eikä tiedä kuinka lohduttaisi. Siihen olemme tosin kehittäneet oman pikku rutiinin. 1. ensin katsotaan vaippa 2. kokeillaan onko nälkä 3. kokeillaan onko liian kuuma tai kylmä 4. pussataan ja paijataan (yleensä tässä kohtaa helpottaa ❤ ) 5. kävellään ja "lennetään", joku näistä toimii aina!
Aamut ovat parhautta. Silkki nukkuu omassa pinnasängyssä, mutta aamulla otamme hänet aina viereen paijattavaksi. Useimmiten toinen meistä on tehnyt aamupalaa sillä aikaa kun toinen on leikkinyt pienen kanssa, ja kantanut aamupala-tarjottimen sänkyyn. Mama l❤ves, voisipa tällaiset aamut jatkua ikuisesti!
Uusia tilanteita tulee jatkuvasti, mutta aika nopeasti sitä oppii luovimaan, ja joskus on vain mentävä sieltä mistä aita on matalin. Jouduin eilen istumaan wc-pöntöllä imettämässä Silkkiä (oh dear), onneksi hän ei siitä häiriintynyt, joten mammakin päätti ottaa löysin rantein. Ei muuten, mutta olimme tuttavapariskunnan häissä ja samalla kuuntelin vessassa morsiammen isän puhetta - joka oli muuten hyvä puhe :)!
Pyrimme myös luomaan miehen kanssa toisillemme pieniä omia hetkiä. Mies kävi tänään lenkillä ja minä taas puolestaan sain omaa aikaa kotona ja ennätin pitää jälleen jooga-tuokion. Molemmille pienet omat hetket tekevät hyvää. Helposti varmasti tulisi tunne olla "lukittuna" kotona pienen vauvan kanssa. Itse olen iloinen siitä, että onnistun kääntämään sellaiset tunteet nautinnoksi ja kävelylenkki tai puhelinsoitto ystävälle vie ajatukset tarvittaessa pois sellaisesta.
Tiivistettynä siis, ensimmäiset viikot ovat olleet mahtavia! Jos sanoisin että elämä ei ole muuttunut, valehtelisin. Elämä on muuttunut todella paljon, mutta parempaan. Kaikkeen menee kieltämättä enemmän aikaa ja pikkuisen ruoka-ajat ja uniajat määräävät tällä hetkellä tahdin. Esimerkkinä - suihkuun saattaa ehtiä kunnolla tai sitten sieltä saa kiirehtiä kesken pois ;) Siitä voisi valittaa, tai sitten tästäkin muutoksesta voi päättää nauttia, itse valitsin jälkimmäisen :) Täytyy vain mukautua tilanteeseen, sillä Silkki on näin pieni niin ohikiitävän lyhyen hetken, eikä näitä päiviä saa koskaan takaisin.
Terkkuja siis edelleen vaaleanpunaisen hattaran päältä!
♥
Erika on aivan mahtavaa ja ihastuttava lukea blogiasi! Osaat kirjoittaa ihanasti, joka päivä käyn tarkistamassa olisitkohan mahdollisesti tänään kirjoittanut jo jotain :)
VastaaPoistaOlen juuri itse aloittamassa raskausviikkoani 29. <3 Odottaminen on juurikin niin ihanaa kuin sinä olet sen kuvaillut.
Vinkkejäsi on myös mielellyttävä lukea itse odotan kanssa ensimmäistäni ja on paljon asioita joita saa selvittää ja ihana on ollut lukea niitä myös täältäkin. Joten kiitos blogistasi ja toivottavasti saamme lukea teidän ja ihana pikku prinsessan elämästä vielä. Mukavaa alkavaa viikkoa teidän perheelle ja onnittelut minunkin puolesta! :)
Hei, kiitos kauniista kommentistasi! Tosi mukava kuulla, että olen viihtynyt seurassa :) Toistaiseksi ainakin on ajankäyttö riittänyt hyvin blogillekin, eli pyrin kirjoittelemaan jatkossakin :)
PoistaVoi nauti odotuksesi joka hetkestä <3 Odotus on aivan ihanaa aikaa!
...mutta menee hurjan nopeaan :)
Kiitokset myös onnitteluista ja ihanaa viikkoa Sinulle ja masuasukille myös!