Maman virstanpylväät
❤ Synnytyssairaalasta kotiin lähtö, oli yksi parhaita hetkiä. Seisoin Jorvin sisäänkäynnin edessä ja pullistelin ylpeydestä, ja minun olisi tehnyt mieli huutaa; Hei kaikki, tämä pieni ihminen on meidän!
❤ Ensimmäinen vaunulenkki. Olisi jälleen tehnyt mieli huutaa kaikille vastaantulijoille; Meillä on vauva ja me ollaan ensimmäistä kertaa kärryttelemässä...ehkä se näkyi naamasta ;)!
❤ Imetys ja yhteiset aamut. Hitaat ihanat aamut olivat alkuun ihan parhaita. Olisin voinut tuijottaa Silkkiä tuntitolkulla. Imettäessä häntä en voinut vastustaa kiusausta silitellä pientä nenää, poskia ja hiuksia. Pikku-poloinen ei koskaan saa syödä rauhassa ;). Yritän sentään nykyään pitää näppini kurissa.
❤ Jokainen pienen uusi opittu taito on juhlan paikka. Välillä tuntuu, että hihkun itse enemmän kuin Silkki, kun hän oppii jotakin uutta. Toissapäivänä peppu nousi ensimmäistä kertaa konttausasentoon, ja mama taputti taas tyytyväisenä.
❤ Tällä hetkellä Silkki ottaa kontaktia muihin vauvoihin ja ihmisiin. Kaikki ympärillä oleva kiinnostaa, ja halu nousta ylöspäin ja mennä eteenpäin on valtava. Katsekontakti äitiin on kuitekin saatava tämän tästä. Illalla nukkumaan mennessä, tunnen kuinka pieni käsi koskettaa minua kasvoihin, ja varmistaa että olen lähellä. Tekisi mieli pitää hänet omana pikku vauvana, mutta parasta mitä voin Silkille antaa on rohkaista häntä kokeilemaan, oppimaan uutta, ja yrittämään itse.
Kuinka kauan olet äitiyslomalla? :)
VastaaPoistaNäillä näkymin tammikuuhun 2016 :). Eli Silkki on silloin vuosi ja neljä kuukautta vanha. Luulen, että muiden lasten seura alkaa silloin jo niin kovasti kiinnostaa, että päiväkoti voi olla meidän pienelle sopiva vaihtoehto :).
Poista