Takaisin töissä

Siis mikään työelämässä ei tunnu mukavammalta kuin paluu töihin pitkän loman jälkeen. Aluksi tunnen aina positiivista paniikkia paluusta, tyylillä herranjestas - taas täällä, muistanko kaiken ja mistä aloittaisin. Ensimmäisen kahvikupin jälkeen kuitenkin huomaa pääsevänsä rytmiin, tarttuu innolla hommiin ja kokee onnistuneensa kun paluu työn ääreen sujuu hyvin. Täällä on siis todellakin palattu työelämään. Meillä on syksyn suuri ammattitapahtuma tulossa ja sen tiimoilta teen muutamia vuoroja nyt syys-lokakuussa. Silkkiä on tietysti ihan järjetön ikävä, ja poden huonoa omaatuntoa siitä, että joku muu hoitaa häntä. Meidän tapauksessa hoitaja on oma mammani, joten parempaa vaihtoehtoa ei voisi olla ❤. Tästä huolimatta kaasujalka vipattaa kotimatkalla, ja tekisi mieli kaahata ylinopeutta kotiin. Onneksi Länsiväylä on niin ruuhkainen, että kaahaamisesta voi vain haaveilla madellessa viittäkymppiä jonossa.

Joka tapauksessa, töissä on ollut virkistävää ja mukavaa. Rakastan olla kotona Silkin kanssa, mutta vaihtelu virkistää. Ehkä näin todelliseen työhön paluuseen ei ennätä nousta korkeaa kynnystä, ja samalla oma mammakin saa mahdollisuuden nauttia lapsenlapsensa seurasta.

Mama ja maman pallomasu viikolla 24., kävimme tänään tulevan tapahtuman tiimoilta Messukeskuksessa ❤. Lounaskuva oli pakko saada mukaan, sillä valmis ruoka - noh, se nyt on vain niin luksusta.

Hyvää viikonloppua kauniit!

♥