Kastejuhlat vietimme kotona. Kahden lapsen kanssa se oli nappivalinta, vaikka juhlia edeltävänä iltana kiristelinkin hampaitani siivouksen ja viimeisten valmistelujen kanssa. Toisaalta, jotta juhlat onnistuvat tarvitaan siihen aina hitunen kiirettä, ainakin yksi särkynyt lasi, ja reveneet sukkahousut. Tai minun kohdallani tukisukkahousut kokoa 40, jotka eivät koosta huolimatta mahtuneet jalkaan. Kätevää huomata tämä sillä hetkellä kun kauppaan ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä, pidennetyistä aukioloajoista huolimatta. Miten koon 36 naisesta tulee kahdessa vuodessa kokoa 40 oleva nainen...vauvat käyvät kalliiksi kun joka kerta saa uusia vaatekaapin.
Ristiäiset olivat niin ihanat että en ole vieläkään raskinut siivota kastepöytää pois olohuoneesta. Täytyy nauttia siitä vielä yksi päivä. Eihän sitä koskaan tiedä koska seuraavan kerran saa tällaisia juhlia järjestää.
Tänään otettiin Maxin kanssa aamupäivä rennosti ja toivuttiin juhlista.
❤
Onnea maxille ihanasta nimestä :) ja tsemppiä vauva-arkeen!
VastaaPoistaTäällä menee kyllä viimisekki voimat yhen nimeltämainitsettoman Alessan uhmaan.. Huh.
Kiitos kaunis <3! Täällä on myös pikku-prinsessan minä itse vaihe alkanut. Välillä tekee mieli itkeä ja välillä nauraa kun tunteet heilahtelevat molemmilla laidasta laitaan. Onneksi useimmiten positiivisella puolella ;)! Tsemppiä sinnekin :)!
Poista