Kyllä ne siivet kantaa

Toisilla ihmisillä on kristallin kirkkaana mielessä jo ala-asteella, mikä heistä tulee isona. Toiset taas haluavat nähdä, kokea ja testata mikä tuntuu omalta jutulta. Kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään :). Minulle lentotyö tarjosi tähän unelmien täyttymyksen. Halusin tehdä töitä ammatissa jossa saan olla tekemisissä ihmisten kanssa, käyttää hyväksi kielitaitoani, tutustua uusiin kulttuureihin ja suolana sen päälle, päästä matkustelemaan.

Ruotsissa asuessani olin kesätöissä yhdessä kahvilassa, Kungsträdgårdenilla. Kahvilassa tutuistuin naiseen, joka oli töissä henkilöstöpuolella SAS´lla. Hänen isänsä omisti kahvilan, ja hän kävi välillä auttelemassa siellä. Oikeastaan se oli tämä nainen, joka kerran kysyi minulta olenko ajatellut lentoemännän työtä, joka sai minut pohtimaan sitä tosissani. Olinhan minä ajatellut, mutta tuolloin olin liian nuori hakemaan lentämään. Sen vuoksi päädyin takaisin Suomeen ja opiskelemaan matkailu-merkonomiksi, siivet kiillellen silmissäni. Virkapukujen siivistä tunnistaa lentävän henkilöstön :).

Jo ennen kuin koulu oli loppunut, olin jo hakenut lentotöitä ja sopivasti pääsinkin töihin tuolloiselle Finnish Commuter Airlinesille, sekä Golden Airille, joka on nykyinen Flybe. Reititys oli lähinnä kotimaata, joka tarkoitti että hengari heilui vielä aamullakin, kun jo lensimme takaisin maakunnista kotiin. Eli pääsääntöisesti aika lyhyitä öitä tuli nukuttua, ja lentoja lennettyä kotimaassa, mutta rakastin sitä :). Finncomm:lta jatkoin Blue1:lle. Tosin kävin välissä sovittamassa matkaoppaan kenkiä, sillä halusin oppia espanjaa, ja asua hetken ulkomailla. Hieno kokemus sekin, mutta ne "kengät hieman puristi", eikä matkaoppaan työ ollut pitemmän päälle minua varten.

Blue1:lla ei ollut tarjota meille muuta kuin freelancer-sopimusta, joten työtunneista ei ollut takuuta. Samaan aikaan Finnair aloitti rekrytoinnin, ja koska se oli aina kiillellyt ykkösenä silmissäni, hain sinne ja pääsin ❤.

Finnairilla lensin useamman vuoden ja viihdyin todella hyvin. Ihanat matkustajat, kollegat ja kohteet. Työ itsessään oli edelleen minulle unelmien täyttymys, sillä se pitää sisällään niin paljon. Paljon muutakin kuin se ystävällinen hymy ja kuppi kahvia. Muutamia mainitakseni niitä ovat muun muassa lentoturvallisuusasiat, ensiapu, kommunikointi, miehistöyhteistyö, tilannetietoisuus ja erilaisiin tilanteisiin varautuminen, myynti, kielet, kulttuuriymmärrys, johtajuus ja paljon muuta.

Jossain kohtaa huomasin kuitenkin, että lentämisestä tuli minulle "kultainen häkki". Viihdyin äärettömän hyvin, mutta jostain syystä pohdin muita vaihtoehtoja. Kai voisin myös leikkisästi todeta, että "kasvoin aikuiseksi" ja huomasin haluavani myös perheen, ja olla läsnä erilailla kuin lentoemäntänä voisin. Olen sitä mieltä, että jos jatkuvasti huomaa hakevansa muita vaihtoehtoja ja haikailevansa jonkin uuden perään, on aika katsoa itseä peiliin ja tuumata onko oikeassa paikassa. Päätös lähteä oli ihan jäätävän vaikea. Mutta Tove Janssonin sanoin, On helppo olla rohkea, jos ei pelkää. Päätin kuunnella itseäni ja vaihdoin siis opiskelemaan kauneudenhoitoalaa.

Mielestäni tärkeintä on olla rehellinen itselleen ja tunnustella omaa "perstuntumaa", kuinka sen nyt kauniimmin sanoisi ;). Ihmisillä on aina mielipiteitä mitä pitäisi tehdä, ja kannattaako jotakin asiaa kokeilla. Elämässä pitäisi kuitenkin olla kivaa, ja arkipäivien tuntua mukavilta. Toki aina on hetkiä, jotka eivät niin miellytä, mutta niiden pitäisi olla ohimeneviä eikä jokapäiväistä.

Monet painiskelevat eri urahaaveiden parissa ja heille sanoisinkin, että jos et ihan tarkalleen tiedä mitä haluaisit, niin älä ole huolissasi. On ihan okei kokeilla erilasia asioita ja tunnustella omaa tuntumaa, sekä pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan itseään. Se olet kuitenkin sinä, joka elämääsi elät, ja juuri sinulla pitäisi olla kivaa. Ajattele työuraasi tyhjänä paperina, jolle sinulla on mahdollisuus kerätä upeita kuvioita.

Päätöstä pohtiessani oma isäni taisikin tuolloin sanoa minulle, että: 

Sinun on nyt aika levittää ne omat siivet, kyllä ne kantaa.

Ja kantaahan ne :).

En löytänyt tähän hätään lentoemäntäkuvaa,
joten saatte tyytyä masukuvaan :)
Photo by Sakari Röyskö

♥